Vippaan ja niistän

Tässäpä kuulumisia viimeiseltä parilta viikolta.

Ohjatuissa agitreeneissä tehtiin pikku ratapätkiä ja yhteen niistä oli hivutettu vippauskin. Kauhistelin siinä jo vähän etukäteen, että mitenköhän vippaus sujuu radalla, kun ei niin huipusti mennyt edellisellä kerrallakaan ihan yksittäisillä esteillä. Erityisesti vasen puoli oli mulle vaikea tehdä ja nyt tässä radalla vippaus piti nimenomaan tehdä vasemmalle....Olen siis joissain ohjaustekniikoissa huomannut itsessäni tosi räikeitä puoleisuuseroja; nyt viimeaikaisista mainitakseni tuo vippaus sekä lisäksi sylkkäri (ja tuplasylkkäri). Eli osaan tehdä ne jotenkin paljon paremmin oikealla puolella, oikeakätinen kun olen. Uskomatonta tosiaan, miten oikeapainotteinen sitä onkin. Noh, vippaus kuitenkin kuin ihmeen kaupalla onnistui parin toiston jälkeen radallakin hyvin! Muutoin radalla oli pari poispäinkääntöä ja takaaleikkauksia ja ne kaikki meni kyllä tosi hyvin. Erityisen iloinen olin kolmen hypyn suoran jälkeisestä pujotteluun menosta (n. 90 astetta), johon Minni sujahti heti kuin vettä vaan! Kepit olivat myös seinää vasten ja jättäydyin taakse ja tosi hienosti M pujotteli loppuun asti ja kesti siis tämän (lelu ei ollut valmiina, heitin sen).

Tehtiin nyt myös pitkästä aikaa kokonaista puomia (ja keinua) ja voi vitsit, että siihen on tullut lisää vauhtia. Hyvähyvä. Ollaan tehty tässä myös niistoja (ja niistopersjättöjä) ja tosi hyvin Minni kyllä hyppäsi ja kääntyi, kun laitettiin ihan tarkoituksella 65cm:n rimat. Minun täytyy muistaa itse vain tarkasti käden paikka (tarpeeksi taakse) ja käden suorana pitäminen (jostain syystä käytin koukkukättä....?!). Putki-kontaktierottelua on tehty myös ja siinä uutena treenattavana olisi nyt pelkällä käskyllä kontaktille meno, vaikka minun katse, rintamasuunta ja jalat osoittasivat eri suuntaan. Knuutitusta kepeille tehtiin myös ja se onnistui hyvin.

Tokossa tehtiin taas mainiot paikallaolot sekä istuen että maaten sekä hieno tunnari. Jatkossa kahden kapulan tunnarikapulakönttejä voinee pienentää, sen verta hyvin meni! Tehtiin myös luoksetulon stoppeja, merkkiä ja ohjattua noutoa sekä vauhtitreeniä metallikapulalla. Luoksetulon stopeissa pitää muistaa palkata maahanmenot vain lentävällä namilla, koska M jää kyttäämään lelua ja maahanmeno on silloin hidas. Taisinpa kirjoittaa tästä joskus syksyllä aiemminkin, mutta nytpä muistutuksena siis vielä.

Loppuun muutama kuva lenkiltä joen jäältä.

Pempula kaasuttaa

Tytöt ja Popi

"Lopeta jo se lukeminen ja tuu antaa ruokaa?" ;)