Hylsyputkessa

Kuva: Sari Eskelinen

Terve täältä hylsyputkesta! ;) Rallateltiin nyt sitten viikonlopun OKK:n kisoista NELJÄ hylsyrataa. Ei olleet kaiman (Kati Walan) radat ihan meidän ratoja (eikä kyllä näyttäneet olevan monen muunkaan, jos se nyt yhtään lohduttaa;)) ja välillä sai ennen rataantutustumista jo pelätä, että miten tuosta radasta koira selviää hengissä. :S Onneksi osa ohjaajista sai suunsa auki ja kommentoi tuomarille vaarallisia kohtia ja onneksi niitä muutettiin. Siitä pisteet tuomarillekin! Oikeastaan meidän kaikilla, paitsi yhdellä, hylsyradalla tapahtui muutakin kuin yksi virhe, joten ei niistä sen enempää. Erityisesti lauantain jälkimmäinen agirata ns. syö naista, kun vain yksi virhe (minun piikkiin tietty) sai meidät hyllyttämään. Tein siis viskileikkauksen tyylistä leikkausta (vai liekö ollut vain takaaleikkaus tai jotain noiden kahden väliltä) hypylle ja juuri kun Minni oli ponnistamaisillaan, käänsin jo hätiköiden rintamasuuntani kohti seuraavaa putkea ja naps, Minni kerkeää oikaista itsensä eikä siis hyppääkään vaan sinkoaa putkeen! Juuri niin kuin ohjasinkin, auts! Sekunti pidempään ohjausta esteelle, niin koira olis sen mennyt. Pah, mutta minkäs teet. Loppurata vedettiin kuitenkin täysillä ja virheettömästi loppuun asti. Tiedetäänpä tämän viikonlopun jälkeen taas mitä harjoitella (esim. vaikeita keppikulmia).

Kauankohan tässä hyksyputkessa ollaan...? Kisoja ainakin on tulossa, katotaan mikä on tulostaso jatkossa... Tärkeintähän olisi tietysti saada hyvin rullaavia ratoja, vaikka se nyt sitten hylsyksi menisikin. Joskus kun se nollaratakin saattaa olla melkoista säätämistä. Eiköhän niitä tuloksiakin jossain vaiheessa tule, kun saa palaset loksahtelemaan paikoilleen.
 
Maanantain hakuharkoissa taas otettiin uusia juttuja. Ensin otin koiran ja kävin huutelemassa "missä"-huudot molempiin etunurkkiin ja sitten koira takas autoon ja yksi koirakko treenasi välissä. Sitten Minni tositoimiin ja aloitettiin heti yliheittotreenillä ekalle maalimiehelle, joka oli umppari. Vielä oli umpparin ovi auki, mutta ei ollut kuulema ollut mitään epävarmuutta Minnillä hakea rullaa maalimieheltä umpparista. Seuraavakin maalimies otettiin yliheitolla ja nyt vielä näytölle mentäessä maalimies hieman äänteli ja kutsui Minniä. Minni toimi oikein säpäkästi ja lähti innoissaan näytölle. Kolmas maalimies tehtiin aikalailla samoin ja viimeinen oli sitten vielä ääntelevä ja pakeneva maalimies näytölle mentäessä. Hyvin toimi nämä Minnille ja muutoin taas oikein mallikas treeni, mutta tosiaan se rulla ei meinaa tulla aivan perille asti. Ens viikolla taas jatketaan hakuhommia!

Joukkuepronssia!

Kuva: Sari Eskelinen

Viikonloppuna 17.-18.8 skabailtiin Virpiniemessä oman seuran kisoissa piirinmestaruuksista. Startteja kertyi siis koko viikonlopulle hurjat viisi kappaletta, kun normi neljän radan lisäksi oli joukkuekisa lauantai-iltana. Kisat olivat tosi isot, maxi3-luokassa kisasi 65 koirakkoa! Suuri osallistujamäärä johtui pitkälti varmaan siitä, että samalla belgianpaimenkoirat kisasivat belgimestaruuksista. Lauantaina päivällä ekalta hypäriltä tirpaistiin nolla, pienten pelastelujen jälkeen. Sijoitus oli 7. belgien jälkeen. Toinen rata oli tosi hyvä, mutta ennen keppejä Minni sinkosi muurille (piti siis mennä kepeille), joka oli kyllä aika kaukana, mutta hienosti koira siis luki rataa kun mulla oli hetken ajan rintamasuunta kohti muuria. Muuten kyllä oikeinkin mukavaa menoa ja kiva rata! Joukkueradalta meille vitonen, kun sössin ite keppien aloituksen olemalla koiran edessä häiriköimässä. :S Mutta 5 on kuitenkin tulos ja kun muillakin joukkueemme jäsenillä meni hyvin, saimme KASsin maxien ykkösjoukkueella napattua pronssia! Jei! Voiton vei OKK ja toiseksi tuli Active Dogs. Joukkueessamme kisasivat SM-kisajoukkueesta tutut koirakot ja lisänä Jenni ja espves Kamu.

Kuva: Anna Turku

 

 

 

Sunnuntaina kisattiin yksilöiden piirinmestaruuksista ja eipä olleet radat meidän taidoille nyt suotuisia, kun eka radalta tulokseksi 20 (kaksi lähetystä kepeille, yksi rima ja kielto) ja toiselta sitten hylsy (valssi oli myöhässä ja ohjasin koiran esteen ohi, enkä jäänyt sitä korjaamaan). Mukavaa meininkiä silti ihanalla tekonurmipohjalla, kivahan siellä on juosta sekä koiran että ohjaajan. =)

Maanantaina suunnattiin hakumetsään. Tällä kertaa tehtiin taas aluksi Minnille haamu etukulmaan ja sitten kuitenkin lähetettin maalimiehelle toiselle puolelle. Eka maalimies oli umpipiilossa, jonka ovi oli nyt vähän raollaan. Hyvin Minni rullan nappasi, eikä empinyt umpparia laisinkaan. Kaikki muut maalimiehet olivat nyt näytölle mennessä pakenevia (ja hiukan mennessään huhuilivat Minniä), jotta saataisiin vielä enemmän Minnille intoa näytöille menoon. Viimeiselle maalimiehelle otettiin vielä ennen lähetystä "missä"-huudot ja niistä Minni innostuikin aivan valtavasti ja säntäsi kuin tykin suusta etsimään ukkoa. Näitä vielä siis lisää, hyvältä näyttää. Ainut miinus oli taas rullan pudottaminen parin metrin päähän minusta, nostatin sen kyllä Minnillä sieltä ja hyvin se sitten toi sen perille asti. Tähän pitäisi nyt jotain keksiä....

Noniin, tiistai olikin välipäivä ja keskiviikkona oli meidän kesäkauden viimeinen ulkoagitreeni Activella (ryhmät muuttuvat ja jatkossa meidän treenipäivä on torstai). Meillä oli 23 esteen rata ja ihan mukavia pätkiä siellä esitettiinkin ja välillä jankattiin joitain kohtia. Erityisesti mielen päälle jäi rohkeus ottaa väli.- ja etumatkaa kepeillä ja jättää koira pujottelemaan (onnistui hyvin jo eka yrittämällä, vaikka minä en muka uskaltanut tehdä sitä...:D) sekä se, että leikkaukset ei välttämättä ole meille parhaimpia ohjausvalintoja, koska minä ehdin välillä tosi hyvin ohjailemaan monia kohtia esim. valssilla tai persjätöllä. Koutsi-Marin sanoin jotakuinkin näin:  "Luota noihin jalkoihisi, kyllä noilla kerkeät, anna mennä vaan ja juokse!". :) Eli rohkeutta peliin vaan. Lopuksi hurautettiin Minnin kanssa vielä koko rata nollana läpi!

Tokotorstai oli meille tällä erää viimeinen, sillä jatkossa tokoilut jatkuu ohjatusti perjantai-iltaisin. Torstaina tokoiltiin ensin paikkismakuut sekä istuen että maaten (ei kommentoitavaa, hyvin meni), luoksetuloa (pysäytys ja maahanmeno), liikkeestä seisominen (ei ongelmaa, tää on meidän bravuuri:)) ja ruutu. Ruudusta erityisesti mainittava, että ruudun reunoilla oli  normaalisti tötsät mutta viivat oli vain piirretty hiekkaan kengällä, takana jo muutamia koirakoita odottamassa vuoroaan, kosketusalusta vietynä ruutuun koiran näkemättä ja mitä tekee Minni. No, juoksee tietenkin täpöllä ilman epäilyksen häivääkään ruutuun nakottamaan!! <3 Ai että, se oli kyllä hyvä. Tuohon oli hyvä lopettaa treeni.

Luoksetuloista sen verran, että se seisominenhan on sinänsä jees, pitää muistaa vain ylläpitää sitä ja heitellä siis lelua. Maahanmenokin oli jo ekalla kerralla oikein mukiinmenevä, ehkä sellaista säpäkkyyttä vois harjoitella vielä. Putken avulla ja siivekkeiden kierrolla on varmaan järkevää treenata, ettei koira ala ennakoimaan. Tehtiin myös niin, että Minni juoksi kouluttaja-Paulan luo syömään nameja ja sieltä sain kutsuttua koiraa luokse. Maahanmenon palkkauksessa taitaa nyt toimia parhaiten nami, ettei koira jää yhtään koomaamaan lelua ja ei siten malttaisi mennä kunnolla maahan asti (kokeiltu kerran).

(Blogi)lomaa ja treenailuja

Nytpäs on hurahtanut melkoinen tovi sitten viime päivityksen, johtuen toki pääasiassa siitä, että mitenkään erityisen paljon ei olla heinäkuussa treenattu vaan keskitytty lomailuun.

Vietimme viikon Hyrynsalmella, jossa koirat saivat nauttia pitkistä lenkeistä ja uimisesta ja toki täällä Oulussakin ollaan käyty rannalla aina kelien salliessa. Peppihän ei siis ui, mutta Minni sitäkin innokkaammin.

Ohjatut Activen agitreenit siis alkoivat taas kesätauon jälkeen kolmisen viikkoa sitten. Molemmilla kerroilla oli ratatreeniä ja olipa kyllä mukavaa olla taas pitkästä aikaa ohjatuissa treeneissä! Mukavia ohjauskuvioita oli radoilla ja olin viime viikon treeneissä tyytyväinen persjätön ja sylkkärin onnistumiseen (jo ekalla kerralla!) yhessä kohtaa. Sydäntäni lämmitti erityisesti myös A-esteen suorittaminen: ei mitään himmailua alaspäin tullessa vaan Minni veti reippaasti loppuun asti pysähtyen kontaktille, jes! :) Nyt pitäisi vaan muistaa miettiä, miten itse toimin (tai olen toimimatta...), kun koira tekee hyvin. Minun sijoittumiseni ja liikkumiseni kun tuntuu sittenkin olevan se kriittisin muuttuja Minnin tyylissä suorittaa A, eli mulla pitää olla liikettä silloin kun Minni on A:n harjalla, ettei se jää sinne himmailemaan.

Hakua ollaan nyt treenattu parina maanantaina ja sekin on lähtenyt taas rullaamaan parempaan suuntaan. Tehtiin jo pari haamua Minnille, joille ei siis lähetetty koiraa heti, vaan lähetettiin toiselle puolelle ensin. Hyvin onnistui ja Minni lähti tosi innokkaasti etsimään maalimiehiä. Viimeksi oli varmaan aika hankala saada haju maalimiehestä, kun Minni pyöri ja pyöri ja jouduin pari kertaa lähettämään sen uudelleen, kun M tuli takaisin luokseni sen näköisenä että ei siellä ketään ole. Upeasti silti jaksoi koira tehdä hommia helteessä ja lähti kyllä hyvin aina uudelleen hakemaan, kun käskin. Itseäni "pelotti", että mitenköhän käy (kun ei olla vielä näin vaikeaa harjoitusta ennen otettu), meneekö koiralla motivaatio, mutta vielä mitä, neiti oli aivan innoissaan! :) Ensimmäistä kertaa meillä oli käytössä Minnille myös umpipiilo, josta toki ovi jätettiin auki ja pienen ihmettelyn (tuijottamisen) jälkeen Minni kävi nappaamassa rullan piilosta maalimieheltä. Rullien ottaminen ja kuljettaminen on nyt sujunut mallikkaasti (erityisesti viime maanantaina), mutta rulla meinaa tipahtaa metrin-parin päähän minusta. Olen kyllä nostattanut Minnillä ne ihan käteeni, mutta tuota osiota pitää vielä hioa. Treenikaverit kyllä onneksi kommentoivat, että eipä heitäkään kiinnostaisi tuoda rullaa perille asti, kun minä kuulema etukenossa tuijotan tosi vihaisen näköisenä Minniä, kun se lähestyy! :D Ei siis tietenkään ole ollut tarkoitus tehdä niin, mutta ilmeisesti siinä jännitän sen verran tuleeko rulla käteen asti, niin oon ollut jotenki superjännittynyt ja M tietysti reagoi siihen sylkäisemällä rullan kauempana minusta. Eli tähän täytyy mulla nyt keskittyä jatkossa; nojata mieluummin taaksepäin ja RENTOUTUA! :D Eikä tuijottaa koiraa jäykistyneenä patsaaksi

Kerran tällä välillä on tehty myös esineruutua, joka sujui hyvin, eipä siis juuri siitä kommentoitavaa.

Elokuun alussa piti mennä Tornioon kisailemaan, mutta Minnin juoksut sotkivat nämä suunnitelmat. No, onneksi tässä lähellä on nyt kisoja lähestulkoon joka viikonlopulle, jos haluaa kisailla.Viime viikolla minun hajonnut nilkkani estivät molemmat agitreenit (meillä olisi ollut poikkeuksellisesti kahdet treenit) sekä hakuharkat. =( Tokoilemaan torstaina kuitenkin päästiin KAS:n treeneihin sekä tottistelemaan keskiviikkona.

Tottiksessa otettiin ekaa kertaa nyt metristä hyppyä, (kun oli reilun tunnin metsälenkki alla, niin ajattelin, että nyt on ainakin lämmitelty kroppa kunnolla;)). Aluksi Minni kiersi esteen muutaman kerran. Ilme oli sen näköinen että ei kai tuommosen seinän yli voi hypätä. ;) No, agilityohjaustyylisesti mentynä este alkoi sujumaan ja lelu palkkana, niin oikein hienosti M ponnasi hypyn yli. Tätä ei viitsi hirveästi toistaa, on se sen verran kovaa rääkkiä koiran kropalle. Tehtiin hypyn lisäksi vähän paikallaoloa ja eteenmenoa. Eteenmeno sujui tosi hyvin taas. Oltiin aluksi viety lelu koiran kanssa piiloon ja sitten tehtiin muita liikkeitä välissä. Hyvin tosiaan oli Minnillä muistissa lelu ja heti luvan saatuaan M ponkaisi kuin tykin suusta eteenpäin. Ens kerralla taidetaan viedä lelu koiran sitä näkemättä.

Tokossa tehtiin voittajan kaukoja, nopeita maahanmenoja, istumisia ja seisomisia (esim. että olin koiraan selin). Ei mitään erityistä kommentoitavaa niistä.

Jatkan tästä piakkoin, koska tässä välissä on nyt ehtinyt olla agikisat ja sekä haku- että aksatreenit....