sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Jännää, jännää, jännää....!



Minnin ultra lähestyy! Eli tiistaina sitten mennään tsekkaamaan, onko siellä Minnin masussa mitään elämää. Mulla on kova usko, että on, mutta saapa nähdä. No miksikö uskon niin? Erityisesti nyt viikon aikana Minni on lenkeillä rauhoittunut tosi paljon, ei spurttaile ja laukkaile metsälenkeillä ollenkaan samalla tavalla ja pysyttelee paikoitellen tosi lähellä minua. Toinen juttu: vaikka Minni on aina ollut rauhallinen sisällä, on se nyt jotenkin vielä paljon rauhallisempi ja makoilee enimmäkseen. Hakeutuu ehkä myös normaalia enemmän minun lähelleni. Ruokahalu on myös selvästi huonontunut ja pientä aamupahoinvointia on myös ollut. Nämähän mahdollisesti ovat merkkejä tiineydestä. Tokihan käytös voi olla tällaista myös valeraskaudessa. Minnillä en ole aiemmin huomannut valeraskautta muutoin kuin aamuruoan syömisen yhteydessä (eli aamuruoka ei ole maistunut), muutoin on ollut oma pirtsakka itsensä sekä kotona että harrastuksissa. Eli sinänsä jos tämä on valeraskautta, ovat oireet nyt paljon voimakkaammat kuin koskaan aiemmin. Mutta tosiaan, tiistaina se sitten selviää!

Reilu viikko sitten käytiin Activella tokotreeneissä (ostin sinne pari erillistä treenikertaa) Jenni Ojalan opissa. Tehtiin ruutua vähän eri tavalla kuin aiemmin. Eli ihan ruudun takana oli mutkaputki (väliä ruudun reunoihin alle puoli metriä) ja sitten vielä heiteltiin leluja ympäri ruutua ja Minnin piti silti löytää ruudun oikea kohta. Tehtiin tätä siis sheippaamalla naksun avulla. Ekoille toistoille laitettiin helpotukseksi kosketusalusta. Parilla ekalla kerralla Minni meni yhden lelun luo ja yritti koskettaa tassulla sitä ja kun naksautusta ei kuulunut, otti sen suuhun. Eli ei selvästikään hoksannut heti homman ideaa. Annettiin siinä koiran kuitenkin rauhassa miettiä ja pian Minnillä jo lamppu syttyikin ja kosketusalusta löytyi. Putkesta ei ollut koko aikana minkäänlaista häiriötä. Alkuperäinen idea olisi ollut myös lähettää koira putkeen ja sieltä ohjata ruutuun, mutta en halunnut nyt tehdä mutkaputkia Minnillä tuon mahdollisen tiineyden vuoksi, niin tehtiin sitten tällainen versio. Tehtiin lopuksi vielä pari normaalia ruutuun lähetystä ja jälkimmäisellä kerralla Jenni palkkasi Minnin minun tehdessä kävelykaaviota (vähän vaihtelua palkkaukseen).

Tehtiin yhdessä sitten paikallaolot istuen ja maaten ja Jenni kävi eri tavoin häiriköimässä koirien lähellä. Ihan hyvä, että tuli välillä tällaistakin, kun tuossa meidän itseohjautuvassa ryhmässä ei kukaan pysty sitä tekemään kun kaikki treenaa omia koiriaan (voiskin melkein joskus tehdä parissa ryhmässä, niin joku voisi olla liikkuri/tuomari, joka häiriköi). Minni kestää kyllä pääasiassa tosi hyvin nuo häiriöt, kun niitä on tehty ihan pennusta asti. Paikallaolosta muistettavaa ja treenattavaa jäi se, että sivulta maahanmenoa pitää treenata etupalkalla, että siitä tulisi mahdollisimman suora. Tässä etupalkkauksessa sitten nopea vapautus palkalle (ainakin näin ensi alkuun). Pitää itse muistaa olla suora (tähän mennessä olen kropallani yrittänyt saada koiran suoraan). Tehtiin lyhyesti myös seuraamisharjoitus parin kanssa siten, että seurautimme koiramme vastapäätä pariamme (jolla oli oma koira perusasennossa vierellä) ja kättelimme parin kanssa. Koirien piti tietysti pysyä vierellä ja tämä onnistuikin tosi hyvin. Treenit päätettiin "hassutteluluoksetuloon" eli Jenni jäi pitämään koiraa ja ohjaajan piti kipaista hallin toiseen nurkkaan putken taakse makaamaan ja siis koiraa täysin piiloon. Sieltähän Minnikin sitten vauhdilla pinkaisi minun luo ja loppuun siitä tietysti kiva leikkihetki vielä. Sen jälkeen olikin mukavaa lähteä vielä pienelle iltalenkille Tiian ja Luckyn kanssa.

Tässä kuvassa melkein koko poppoo, Papu jossain seikkailee.

Tällä viikolla ollaan vietetty hiihtolomaa pääasiassa Hyrynsalmella (joten tokotreenejäkään ei ole ollut). Koirat saivat oleilla mukavassa viiden koiran laumassa useamman päivän ajan. Kainuussa olikin ihana talvi! <3 Tässä muutama otos talvisista maisemista, jollaiset ovat täällä Oulussa enää muisto vain. :/ Kuvissa Minnin ja Pepin lisäksi Papu, Penni ja Popi.

"Hei olisko sitä nakkia?"

Kuka saa kepin?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti